sunnuntai 30. elokuuta 2015

Loppu

Kuolema on aavistus, 
toteutumaton ennuste. 
Ehkä ja jos. 
Totta toisille, loppuva huuto. 
Hiljaisuus ja pysähtyvä kello. 
Kelvoton olemaan totta.

tiistai 30. kesäkuuta 2015

Seuralainen

Ensin vain aavistus
Ohimenevä, kuin uusi maisema, joka
tuntuu ennalta tutulta, kuin varmuus siitä
mitä sitten tapahtuu.

Myöhemmin liittyy seuraan ja kulkee
kintereillä, kuin ohuet
heinät paljaita sääriä vasten.
Toisella puolella tietä sama juttu.
Koettaa väistellä mutta heinikko tihenee.

Sitten - tulevat päivät liittyvät seuraan ja tulevat osaksi minua.
Aiemmin toisia varten, vain vanhemmille kuuluvaa.

Kuljen jo tottuneena -kintereet mukanani. Aukea tuntuisi
tyhjältä, ajatukset lämmittävät, ovat tulleet seuranpitäjiksi.
Odottivat vuosikausia näissä maisemissa
valmiina minulle, helppoina tuulina hengittää.

tiistai 23. kesäkuuta 2015

Siinä

Jos en pysty
Tai jos pystynkin ja muutun toiseksi.
En ihmettelisi
enää jäisiä puiden oksia talvisin,
Miten ne eivät katkea kohmeisinakaan?

En katsoisi enää ajan läpi
en pystyisi enää pysähtymään
sinun viereesi tai askeleisiisi.

Tai jos luulisin, että jossain ei ole päivien kulkua,
että enää en silittäisi pöydän pintaa tai sinun hiuksiasi.
Vaan kulkisin ohi, pelon kantamana.
Kulkisin ja taittaisin niskat.
Hukkuisin jos et olisi sinä, jos et olisi siinä.

tiistai 26. toukokuuta 2015

Ikävä



Ikävä tulee yllättäen.
Kaulakuopassa kyynel.
Tunnen sinun tunteesi kuin omani, enkä uskalla kääntää päätä.
Aika on vahvistanut meitä.
Sanojen ei täydy tulla sanotuiksi eikä-
lasinsiruista tule haavoja.

Ääriviivat erottuvat selkeinä ja syvinä.
Ne ovat minunkin ääriviivani.
Niiden sisälle mahtuu suru ja kokonainen tarina.
Keskenjäänyt mutta eheä.

tiistai 28. huhtikuuta 2015

Pakottamatta

En synny pakottamalla
Tarvitaan väljää ja avaraa.
Pitää voida katsoa silmiin
             ja ympärilleen.

Nojata kaatumatta
Uida syvässä päässä
Rakastaa itseä niinkuin muita.
Jättää marginaalit piirtämättä.
Vetää viivoja ilman viivotinta, kynää teroittamatta.

En synny vaatimalla.





keskiviikko 22. huhtikuuta 2015

Kaikki on toisin!

Nyt kaikki on toisin! Täällä kauppa käy - kuulkaa siellä!
"Viipurinrinkeliä!" "Kaupan päälle neidille vielä tästä!"


 (Kun kaikki on myyty -  ehdin  odottamaan
- ikävystymistä, huomista, käymätöntä keskustelua )

Mutta hinta laskee ja olen valmis tinkimään.
Tarpeettomat voi jättää myymättä!
-hävikkiä syntyy västämättä.

Tilanteet vaihtuvat liian tiheään-
Aamut ja illat eivät tapahdu minulle
- pitäisinpä hinnat kovina.

lauantai 10. tammikuuta 2015

Kivi

Annan itseni istua alas.
Kuvittelen olevani kivi - niin raskas, etten voi liikkua.
Eikä minua voi siirtää.
Peitän vain sen kohdan, johdan jossa sijaitsen.
Olen vakaa ja osa tätä maisemaa.
Kun auringonsäteet lämmittävät, pintani on kuuma kädelle koskea.

Annan itseni hengittää.
Kuvittelen olevani tuuli.
Vaihdan suuntaa, riehun puun latvoissa
- huudan nurkissa.

Annan itseni huojua, olla olemassa.