Hiljentäisin ajatusten hirvittävän laukan
- katsoisin vain ja lepäisin tässä.
Uskaltaisin olla ja altistua, olla kaikkea.
Väärässä, oikeassa, ihana ja katala.
Kateellinen ja uskottava, ärsyttävä,
ja ihmeellinen.
Vaientaisin vain sen laukan
- ja kuuntelisin tarkkaan
kaiken muun. Kuuntelisin vaan ja antaisin olla.
Ja tulisi uusia syksyjä ja aamuja. Ja ihailisin niitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti