Puhe tarttuu pensasaitaan
ja hukkuu tuuleen.
Kuulinko oikein?
- vai sanoitko mitään?
Sanat sekoittuvat toisiinsa
luoden upeita umpikujia.
Osuvat sitten kipeasti katukiveykseen
eivätkä merkitse enää mitään.
Pidän ilmauksista "Puhe tarttuu penasaitaan" ja "upeita umpikujia" Tuo "ja hukkuu tuuleen" on ehkä vähän liian itsestään selvä tähän kauniiseen runoon.
Pidän ilmauksista "Puhe tarttuu penasaitaan" ja "upeita umpikujia" Tuo "ja hukkuu tuuleen" on ehkä vähän liian itsestään selvä tähän kauniiseen runoon.
VastaaPoistaKiitos Hilbert. Joskus riittäisi tosiaan vähempi sanominen - on vaan niin vaikea osata luopua joskus omista sanankäytöistä.
VastaaPoista"ja hukkuu tuuleen" tuntuu tarpeellisen ilmavalta tuulessa, jossa toinen ei halua tulla kuulluksi.
VastaaPoista