Jotain jää sanomatta
ja totuuksia valitaan vähemmän kuin tehtäviä.
Pöydän reunoilta tippuvat:
tahattomat ilmeet
olankohautukset
viimeiset sanat.
Vuosien jälkeen
tai suuremman merkityksen päästä
ilmeet unohtuvat,
vaistävät suurempaa
surua kuin
vanha mies juoksevaa lapsilaumaa.
Siten kuluvat käytössä
totuudet.
Hienoo! Yritin jotain näsäviisasta vanhoista sanoista ja sanonnoista kehittää...kunis tajusin että "äläs nyt Tapio ruppee näsäviisasteleen". Hienoo: veti sanattomaksi.
VastaaPoistaKiitos Tapio! - ja saapi sitä näsäviisastellakin. Runoilla ei ole rajoja, eikä sanoilla.
VastaaPoistaTämä on hieno.
VastaaPoista